On se vaan aina yhtä jännää ja hauskaa avata ovi, kerta toisensa jälkeen. Muistan tämän tapahtuneen ensimmäisen kerran vahingossa, kun tassuilla vähän yritti ja huomasikin että se ovi aukeaa (tosin ovi oli auki, vain tuuli veti ovea kiinni).
Näin kesäsin ja lämpöisinä aikoina ovi aukeaa meillä valehtelematta kymmeniä kertoja, (tyhmä emäntä kun aina sulkee oven, väittää että tulee kylmä...) ja sitä huudetaan välillä niin kovaa, että menee hermot.
Jos ovi siis ei jostain syystä aukea, monien yritysten jälkeen, eikä auta maukuaminen, otetaan käyttöön kynnet, raavitaan ovea taukoamatta noin viisi minuuttia, viimeistään siinä vaiheessa joku ihmisraukka raahautuu sohvalta avaamaan oven.
Ei siinä sitten muuta... Miau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti