lauantai 14. huhtikuuta 2012

"Kissa the Joogamestari"

Kaikki kissat ovat syntyjään joogamestareita. Tai niin ainakin väittää Guru Gurnau. Ai kukako?

No, Gurnau on Heli Ilaskari:n päähenkilö kirjassa Guru Gurnaun Joogakoulu - löydä sisäinen kissasi. 

Kirja kertoo naisesta, joka muuttaa maalle ja löytää siellä orvon kissanpennun. Pian paljastuu että kissa osaa puhua - ja sattuu olemaan joogamestari.


Hauska, kevyt ja huoleton kirja joogan maailmaan. Jos et jaksa lukea hengitysoppaita tai lukea asanoiden historiaa, suosittelen lukemaan tämän kirjan. 


Heli Ilaskari käy kirjassaan läpi koko joogatien. Painovoimasta tietoisuuteen. Tärkeimmät harjoitukset aurinkotervehdyksestä meditaatioon.
Tiina Paju:n humoristiset piirrokset havainnollistavat joogaharjoituksia.

Ote kirjasta:


"Niin pentu sai nimen Gurnau. Se otti minut heti uudeksi emokseen ja seurasi touhukkaasti perässäni kaikkialle. Välillä siitä oli hauskaa matkustaa harteillani ja sitten taas puuhailla omiaan lähelläni. Usein huomasin juttelevani sille kuin ihmiselle.

Pentu vastaili iloisesti omalla kielellään. Kun yöksi yritin jättää sen keittiöön, se mourusi surkeana ”Gurnau! Gurnau!” makuuhuoneen oven takana niin kauan, että minun oli pakko avata ovi. Tietenkin se änkeytyi heti onnellisena viereeni. Aamuisin se herätti minut näykkimällä varpaitani tai pomppimalla vatsani päällä. 

Oli seuraava syksy, kun selailin kansalaisopiston ohjelmaa. Gurnau torkkui tapansa mukaan sylissäni.

”Mitä tuumaisit, jos alkaisin opiskella joogaa?” sanoin kissalle.
”Sepä hauskaa!” se sanoi innostuen ja venytteli itsensä istuma-asentoon.

”Minä voin opettaa sinua.”
”Ohhoh!” sanoin.
”Osaatko tosiaan puhua?”
”Opettajan on osattava.”
”Niinpä tietenkin, niinpä tietenkin...”, sanoin ja tuijotin ihmeissäni kissaa.
”Jokainen kissa on joogi jo syntyessään”, Gurnau sanoi, vilkaisi arvioivasti tassuaan ja keskittyi sitten hetkeksi pesemään sitä." lähde: auriart

perjantai 13. huhtikuuta 2012

"Atshiu!"

Luulisi, että pääsisimme heräämään tästä kauan kestäneestä talvihorroksesta, nyt kun aurinko on vihdoinkin alkanut pilkahdella paksujen pilvikerrosten välistä. Mutta ei. Nukkumista, sairastamista ja alakuloisuutta harrastetaan tässä pienessä perheessä.

Lieko se sitten ihan normaalia.

Yritimme lietsoa tätä kevätväsymystä liikunnalla ja ruokavalion muutoksella, mutta jostain syystä saimme kotiimme vain pahanilmanlinnun kylään. Kevätflunssan.

Pinja on joko sympatiasta mukana emäntänsä kurjassa taudissa,  tai sitten allergia vaivaa myös pikku neitiä, sillä aivastelu ja nukkuminen kuuluu myös neidin päiväohjelmaan.



Mutta jos (ja kun) tästä flunssasta (poskiontelontulehdus, korvatulehdus, turvonneet imusolmukkeet - emännällä) niin kohta pääsemme vierailemaan ulkona. 




Ajattelimme vierailla Kouvolan suunnilla Äitienpäivän tienoilla. Toivottavasti silloin tämä pahanilmanlintu on karistettu, aurinko paistaisi ja pääsisimme nauttimaan siitä terassilla.

Hyvää alkanutta kevättä. Mjau, miau!

perjantai 6. huhtikuuta 2012

"Pääsiäisiloa!"

Hyvää Pääsiäistä kaikki ihanat pallerot!!


tiistai 21. helmikuuta 2012

"Kissoissa on viihdettä..."

Koska tässä nyt ei ole aikoihin tullut mitään kirjoiteltua, niin aloitetaan tämä vuosi kevyemmin. Tai, hullun hauskat kissakuvat eivät välttämättä kyllä kevyemmästä päästä ole...